Ammatillisten koulutusvalintojen sukupuolittuminen ongelmana

Suomessa työmarkkinat ja nuorten koulutusvalinnat ovat vahvasti jakautuneet sukupuolen mukaan. Tilastojen perusteella naiset suuntautuvat miehiä selvästi useammin sosiaali- ja terveysaloille ja kasvatusaloille. Miehet puolestaan hakeutuvat naisia useammin teknisille aloille. Jakautuminen on eurooppalaisessa vertailussa suurta: koulutusvalinnat ovat Suomessa EU-maista vahvimmin eriytyneet sukupuolen mukaan ja työmarkkinat ovat viidenneksi sukupuolittuneimmat. Näin siitä huolimatta, että niin Suomessa kuin muissakin Pohjois-Euroopan maissa naisten koulutustaso on korkea ja työmarkkinoille osallistuminen on yleistä, syrjinnän vastaista lainsäädäntöä on kehitetty ja sukupuolten tasa-arvon on yleisesti nähty kehittyneen. (Smyth & Steinmetz 2008; Euroopan komissio 2009; European Institute for Gender Equality 2017.)

Sukupuolen perusteella tapahtuvan eriytymisen taustalla vaikuttavat yhteiskunnan rakenteiden ja alueellisten tekijöiden lisäksi muun muassa stereotyyppiset käsitykset sukupuolirooleista. Naisiin kohdistuu edelleen miehiä suurempia kulttuurisia odotuksia hoivasta, ja äidit kantavat yhä nykyäänkin suurempaa vastuuta työn ja perheen yhteensovittamisesta (mm. Närvi 2014). Historiallisen, jo maatalousyhteiskunnan aikana syntyneen ja hyvinvointi- ja palveluyhteiskuntaan siirtymisen vahvistaman jaottelun naisten ja miesten töistä ja koulutuksista voidaan näin ajatella olevan yhä voimissaan (Bergholm 2011; Lipponen 2006). Se on nähty ongelmalliseksi, koska sukupuolen mukaan eriytyneet koulutus- ja työmarkkinat ylläpitävät muun muassa naisten ja miesten välisiä eroja ansioissa ja eläkkeissä. Lisäksi ne saattavat aiheuttaa työvoimapulaa ammateissa, joissa yksi sukupuoli on hallitseva. (Euroopan komissio 2015.)

Nuorten kohdalla eriytyminen ja sen taustalla vaikuttavat tekijät ovat haitallisia, koska ne ohjaavat nuoria jo ennestään sukupuolittuneille aloille. Käsitykset sukupuolieroista välittyvät sosialisaation kautta jo pienille lapsille, jolloin vanhempien, koulutuksen, yhteisöjen ja median tavat esittää sukupuolta ohjaavat osaltaan nuorten koulutusvalintoja iässä, jossa sukupuolen ja identiteetin kytkös on erityisen voimakas (Bieri ym. 2016). Myös nuorten omat mielikuvat ammateista ja niiden sukupuolisidonnaisuudesta ovat merkityksellisiä nuorten tehdessä valintoja. Ammattikäsitysten syntyyn vaikuttavat sukupuoli-identiteetin, sukupuolirooleja koskevien käsitysten ja historiallisen kontekstin lisäksi minäkäsitykseen, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, koulumenestykseen ja -instituutioon, sosioekonomiseen asemaan ja mediaan liittyvät tekijät (Steinmetz 2012). Yhteiskunnan rakenteet ja alueelliset tekijät puolestaan tarjoavat ja rajoittavat nuorten mahdollisuuksia tehdä koulutukseen ja sen myötä ammattiin liittyviä valintoja.

Kirjoitus on osa hankkeen Policy Briefiä. Kirjoitus on luettavissa kokonaan täältä. 

Advertisement

Policy Brief: Tieto ja tuki nuorille auttaisivat purkamaan sukupuolittuneita koulutusvalintoja

Osana Purkutalkoot-hanketta julkaistaan kaksi erillistä Policy Brief -selvitystä. Niistä ensimmäisessä tarkasteltiin nuorten koulutusvalintojen sukupuolittumista ammatillisella toisella asteella ja nuorten epätyypillisiin koulutusvalintoihin kytkeytyviä tekijöitä. Alla johdattelua aiheeseen, joka on alunperin julkaistu täällä (klikkaa tätä tekstiä). Samasta osoitteessa löytyy myös hankkeen Policy Brief kokonaisuudessan.

Sukupuolittuneita koulutusvalintoja voidaan purkaa antamalla nuorille tietoa ja tukea toisinvalintojen mahdollistamiseksi

Suomalaisnuorten koulutusvalinnat ovat voimakkaasti sukupuolittuneita, ja sukupuolen mukaista eriytymistä tapahtuu erityisesti siirryttäessä perusasteelta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Toisen asteen koulutusaloista tekniikan ja liikenteen ala sekä luonnontieteen ala ovat vahvasti miesvaltaisia, kun taas sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, humanistinen- ja kasvatusala sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousala ovat vahvasti naisvaltaisia. Koulutusalojen sisällä sukupuolittuminen on kuitenkin vahvempaa kuin mitä tilastoista ilmenee. Jo perusasteella tulisi vaikuttaa nuorten mielikuviin eri ammateista ja niiden jakautumisesta sukupuolen mukaan, ja nuorille tulisi jakaa tietoa sukupuolittumisesta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen seurauksista. Näin entistä useammat nuoret voisivat tehdä aiempaa tiedostavampia koulutus- ja uravalintoja.

Purkutalkoot-hankkeessa saadut tutkimustulokset osoittavat, että ammatillisella toisella asteella hakeutumista omalle sukupuolelle epätyypilliselle alalle selittävät niin rakenteelliset, alueelliset kuin yksilön omaan elämään liittyvät tekijät. Yksilötason tekijöistä tärkeiksi nousivat vanhempien koulutus- ja ammattiasema, ikään ja elämänvaiheeseen liittyvät tekijät, äidinkieli sekä oma vapaa-ajan harrastuneisuus.

Toimenpiteiksi koulutuksen ja sen myötä alojen sukupuolittumisen purkamiseksi ehdotetaan:

1. Perusasteen koulutuksen aikana nuorille vahvistetaan näkemystä ja ymmärrystä, että missä tahansa ammatissa tai työtehtävässä voi toimia yksilöllisten valintojen mukaisesti sukupuolesta riippumatta. Nuorille ja heidän vanhemmille jaetaan enemmän tietoa sukupuolittumisesta syineen ja seurauksineen.
2. Kehitetään keinoja poikien koulutus- ja uranäkymien monipuolistamiseksi.
3. Alueellisen elinkeinoelämän ja koulujen strategista yhteistyötä stereotyyppisten ammattikäsitysten purkamiseksi vahvistetaan.
4. Tehostetaan tukea muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville koulutus- ja uravalintojen tekemiseen.
5. Nuorten monipuolista ja sukupuolisidoksetonta vapaa-ajan- ja harrastustoimintaa tuetaan sekä koulujen kautta että koulujen ulkopuolella.