Purkutalkoot-hankkeen toisen policy brief julkaisun mukaan nuoret etsivät koulutusvalintatilanteessa ”omaa juttuaan” pohtien eri alojen työntö- ja vetotekijöitä. Työntö- ja vetotekijöiden pohdinta paikantuu nuorten oman elämän ja sosiaalisten maailmojen kulloisiinkin puitteisiin. Koulutus- ja työalojen voimakas sukupuolittuminen kytkeytyy näihin tekijöihin. Voit lukea uuden policy briefin täältä.
Vaikka nuoret puhuvat itsestään yksilöinä, jotka tekevät itsenäisiä valintoja, heidän puheessaan sosiaaliset seikat korostuvat. Sellaisia ovat esimerkiksi perheen, ystävien ja muiden tärkeiden toisten vaikutukset, paikalliset tekijät, mahdollisuudet ja koulutusvaihtoehdot, sekä satunnaiset seikat.
Tulosten mukaan nuoret arvioivat erilaisia koulutusvaihtoehtoja, jotka perustuvat heidän haluamiinsa tai ei-toivottuihin asioihin. Valinnat perustuvat usein myös lyhyen aikavälin tarkasteluun.
”Koulutuspoliittisessa suunnittelussa ja käytännön prosesseissa tulisi tunnistaa nykyistä paremmin valintoja määrittävät nuorten omat sosiaaliset maailmat ja valintahorisontit. Tämä on myös koulutusalojen sukupuolittumisen purkamisen edellytys”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja Tommi Hoikkala Nuorisotutkimusverkostosta.
Hankkeen tuloksista käy ilmi, että opinto-ohjauksen käytännöt eivät ohjaa nuoria aktiivisesti epätyypillisiin valintoihin. Epätyypillisiin asemiin ohjautuakseen nuoren on usein otettava ensimmäinen askel itse. Koska nuorten tiedot eri ammateista ovat usein rajallisia, saattavat sukupuolittuneet mielikuvat saada tarpeellista suuremman roolin koulutusvalintojen vaikuttimina.
Nuoret myös kohtaavat opinnoissaan ja työpaikoilla sukupuolittuneita toimintamalleja sekä vähättelyä, häirintää ja ulossulkemista. Tällaisten sosiaalisten ja rakenteellisten tekijöiden vuoksi osa aloista saattaa näyttää hyvinkin luotaantyöntäviltä.
”Nämä ovat merkittäviä tutkimustuloksia, ja ne tuovat nuorten näkökulman esiin. On tärkeää, että tutkimushankkeen loppuvaiheessa tuotetaan politiikkasuosituksia myös työelämän ja harjoittelun kehittämiseksi. ”, huomauttaa hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Sanna Hirsivaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Hanketoimijat suosittelevat, että (1) ohjauksen ja sen koulutuksen kehittämiseen olisi tulevaisuudessa suunnattava pitkäjänteistä rahoitusta. (2) Koulujen olemassa olevia instrumentteja, kuten työelämään tutustumisjaksoja tulisi hyödyntää nykyistä aktiivisemmin eri aloihin tutustumisessa ja sukupuolittuneiden ammattikäsitysten purkamisessa. (3) Huoltajien ja koulujen välinen yhteistyö tulee olla tiivistä TET-jaksojen sekä yhteishaun valintojen osalta. (4) Koulujen, nuorisotyön sekä työelämän yhteistyön kautta tulisi tehdä nuorille tutuiksi erilaisia elämäpolkujen mahdollisuuksia. (5) Sosiaalisen median kanavia tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin tiedon tuottamisessa nuorille koulutus- ja uravaihtoehdoista.
Purkutalkoot-hanke (2017–2019) on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Hankkeen loppuraportin luonnos julkaistaan kesäkuussa Otuksen verkkosivuilla. Lopullinen tutkimusraportti julkaistaan syksyllä 2019 valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa. Hankkeen loppuseminaari järjestetään 12.9.2019 opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Lisätietoja policy briefistä:
Tutkimusprofessori Tommi Hoikkala, Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, tommi.hoikkala(at)nuorisotutkimus.fi
Tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari, Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, sinikka.aapola-kari(at)nuorisotutkimus.fi
Tutkija Jenni Lahtinen, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr., jenni.lahtinen(at)otus.fi
Purkutalkoot 