Hankkeen loppuraportti julkaistu: Urapolkujen sukupuolittumisen purkaminen edellyttää vaikuttamista rakenteisiin

Tiedote julkaistu alunperin Nuorisotutkimusverkoston sivuilla.

Suomessa koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukainen eriytyminen, eli segregaatio, on poikkeuksellisen voimakasta. Naiset ja miehet kouluttautuvat hyvin pitkälti eri aloille ja myös työskentelevät eri tehtävissä. Segregaatio näkyy vahvimmin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Esimerkiksi sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alojen opiskelijoista yli 80 prosenttia on naisia, kun taas tekniikan ja luonnontieteiden alojen opiskelijoista yli 80 prosenttia on miehiä. Vaikka osa nuorista tekee pitkäjänteisiä koulutusvalintoja tähdäten juuri tiettyyn ammattiin, moni miettii seuraavaa opiskelupaikkaansa melko pikaisten ja pinnallistenkin vaikutelmien perusteella.

Tänään julkaistu Nuorisotutkimusverkoston sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttama Purkutalkoot-tutkimushankkeen loppuraportti osoittaa, että nuoret etsivät koulutusvalintatilanteessa ’omaa juttuaan’ pohtien eri alojen työntö- ja vetotekijöitä, kuten mielikuvia tulevan ammatin työtehtävien sisällöistä ja välimatkoja kodin ja oppilaitoksen välillä. Vaikka tutkimukseen osallistuneet nuoret puhuvat itsestään itsenäisiä koulutusvalintoja tekevinä yksilöinä, vaikuttavat työntö- ja vetotekijöiden pohdintaan erilaiset sosiaaliset tekijät. Näitä ovat esimerkiksi perheen, ystävien ja muiden nuorelle tärkeiden ihmisten vaikutukset, kuten sukulaisten ammatit ja sukulaisilta saatu kannustus. Myös paikalliset tekijät, kuten koulun oppilaanohjaus ja oman asuinalueen koulutusvaihtoehdot raamittavat nuorten koulutusvalintoja.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koulutuspoliittisessa suunnittelussa ja koulutuksen käytännön toteutuksessa tulisi tunnistaa nykyistä paremmin kunkin nuoren elämäntilanteen kokonaisuus, jossa koulutusvalintoja tehdään. Tämä on myös sukupuolittuneiden koulutusvalintojen purkamisen edellytys.

Segregaation purkamiseen tarvitaan toimia useilla eri sektoreilla

Segregaation purkaminen on tärkeää, sillä voimakas segregaatio kaventaa yksilöiden valinnanmahdollisuuksia, jolloin yhteiskunnassa hukataan paljon osaamispotentiaalia ja resursseja. Segregaatio myös jäykistää työmarkkinoita, sekä pitää osaltaan yllä miesten ja naisten palkkaeroja.

Tutkimusraportista ilmenee myös, että nuoret kohtaavat opinnoissaan ja työpaikoilla sukupuolittuneita toimintamalleja sekä vähättelyä, häirintää ja ulossulkemista. On tärkeää, ettei vastuuta segregaation purkautumisesta sälytetä yksistään nuorten harteille kannustamalla heitä valitsemaan “paremmin”, vaan huomio tulee ensisijaisesti kiinnittää niihin sosiaalisiin ja rakenteellisiin tekijöihin, joiden vuoksi osa aloista saattaa näyttää hyvinkin luotaantyöntäviltä.

Hankkeen tulokset puoltavat sukupuolittuneiden urapolkujen murtamiseksi valtakunnallisesti koordinoituja toimia, kuten yhteistyötä elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjien välillä. Lisäksi tutkimus ehdottaa oppilaan ohjauksen koulutuksen ja käytäntöjen kehittämistä sukupuolitietoisempaan suuntaan. Nuorten valintojen mahdollisuushorisontteja voitaisiin avartaa hyödyntämällä TET-jaksoja nykyistä aktiivisemmin eri ammatteihin tutustumisessa sekä tukemalla nuorten monipuolista ja sukupuolistereotypioista vapaata vapaa-ajan toimintaa. Tutkimus painottaa myös median merkitystä ammattikäsitysten monipuolistamisessa.

Purkutalkoot on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan valtioneuvoston kanslian sivuilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161925

Advertisement

Koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukaisen segregaation purkaminen vaatii eri sektoreiden välistä pitkäjänteistä yhteistyötä

Jotta erilaiset koulutus- ja urapolut avautuisivat mahdollisina vaihtoehtoina kaikille nuorille, tarvitaan muun muassa eri sektoreiden välistä pitkäjänteistä yhteistyötä. Ammattialojen vetovoimaisuus kytkeytyy usein tiedostamattomiin ja itsestään selvänä pidettyihin sukupuolistereotypioihin, jotka puolestaan liittyvät ammatin edellyttämiin kykyihin, valmiuksiin ja taitoihin. Opetusneuvos Sanna Hirsivaara ja Nuorisotutkimusverkoston tutkija Jenni Lahtinen kertovat Valtioneuvoston kanslia (VNK):n tuottamalla videolla Purkutalkoot-hankkeen tuloksista.

Katso video täällä: https://www.youtube.com/watch…

 

Hankkeen meemit herättämään ajatuksia sukupuolen mukaisista koulutusvalinnoista

Purkutalkoot-hankkeessa on toteutettu nuorille suunnattuja meemi-kuvia, joiden tarkoitus on herättää ajatuksia koulutus- ja ammattialojen sukupuolittumisesta. Ajatus meemeihin lähti tarpeesta jalkauttaa ja viestiä hankkeen tuloksia monipuolisesti sekä halusta tuottaa nuoria puhuttelevaa materiaalia. Meemejä voi hyödyntää esimerkiksi ohjaustyön tukena tai herättämään keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Voit ladata kuvat käyttöösi seuraavista linkeistä: meemi_koodari, meemi_hoitaja, meemi_neliö.

Purkutalkoot -hankkeen loppujulkaisun luonnos julkaistu

Miten nuoret tekevät koulutusvalintoja? Purkutalkoot-hankkeen loppuraportin luonnoksesta ”Mikä ois mun juttu” – Nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä selviää, että nuorten koulutusvalinnat kumpuavat yksilöllisten elämäntilanteiden kokonaisuuksista, joissa merkityksellisiä ovat niin perhe, kaverit, harrastukset, sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt, rakenteet ja käytännöt kuin alueelliset tekijät. Mainitut tekijät muodostavat sosialisaatiomaisemien kontekstit, jotka ovat läsnä nuorten pohtiessa toisen asteen koulutusalojen työntö- ja vetotekijöitä.

Purkutalkoot-hanke on osa valtioneuvoston tutkimus ja selvitystoimintaa. Hankkeessa on ollut Otuksen lisäksi mukana Nuorisotutkimusseura ry ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut OKM:n opetusneuvos Sanna Hirsivaara.

Voit tutustua loppuraportin luonnokseen täällä.

Hankkeen loppuseminaari järjestetään opetus- ja kulttuuriministeriössä 12.9, jolloin loppuraportin suosituksia hiotaan vielä alan asiantuntijoiden voimin. Lopullinen loppuraportti julkaistaan tämän jälkeen.

Lisätietoja loppuseminaarista antaa (esim, ohjelma ja ilmoittautuminen): Kehittämispäällikkö Elina Havu, elina.havu@otus.fi

Policy Brief: Nuoret pohtivat koulutusvalintatilanteessa eri alojen työntö- ja vetotekijöitä

Purkutalkoot-hankkeen toisen policy brief julkaisun mukaan nuoret etsivät koulutusvalintatilanteessa ”omaa juttuaan” pohtien eri alojen työntö- ja vetotekijöitä. Työntö- ja vetotekijöiden pohdinta paikantuu nuorten oman elämän ja sosiaalisten maailmojen kulloisiinkin puitteisiin. Koulutus- ja työalojen voimakas sukupuolittuminen kytkeytyy näihin tekijöihin. Voit lukea uuden policy briefin täältä.

Vaikka nuoret puhuvat itsestään yksilöinä, jotka tekevät itsenäisiä valintoja, heidän puheessaan sosiaaliset seikat korostuvat. Sellaisia ovat esimerkiksi perheen, ystävien ja muiden tärkeiden toisten vaikutukset, paikalliset tekijät, mahdollisuudet ja koulutusvaihtoehdot, sekä satunnaiset seikat.

Tulosten mukaan nuoret arvioivat erilaisia koulutusvaihtoehtoja, jotka perustuvat heidän haluamiinsa tai ei-toivottuihin asioihin. Valinnat perustuvat usein myös lyhyen aikavälin tarkasteluun.

”Koulutuspoliittisessa suunnittelussa ja käytännön prosesseissa tulisi tunnistaa nykyistä paremmin valintoja määrittävät nuorten omat sosiaaliset maailmat ja valintahorisontit. Tämä on myös koulutusalojen sukupuolittumisen purkamisen edellytys”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja Tommi Hoikkala Nuorisotutkimusverkostosta.

Hankkeen tuloksista käy ilmi, että opinto-ohjauksen käytännöt eivät ohjaa nuoria aktiivisesti epätyypillisiin valintoihin. Epätyypillisiin asemiin ohjautuakseen nuoren on usein otettava ensimmäinen askel itse. Koska nuorten tiedot eri ammateista ovat usein rajallisia, saattavat sukupuolittuneet mielikuvat saada tarpeellista suuremman roolin koulutusvalintojen vaikuttimina.

Nuoret myös kohtaavat opinnoissaan ja työpaikoilla sukupuolittuneita toimintamalleja sekä vähättelyä, häirintää ja ulossulkemista. Tällaisten sosiaalisten ja rakenteellisten tekijöiden vuoksi osa aloista saattaa näyttää hyvinkin luotaantyöntäviltä.

”Nämä ovat merkittäviä tutkimustuloksia, ja ne tuovat nuorten näkökulman esiin. On tärkeää, että tutkimushankkeen loppuvaiheessa tuotetaan politiikkasuosituksia myös työelämän ja harjoittelun kehittämiseksi. ”, huomauttaa hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Sanna Hirsivaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Hanketoimijat suosittelevat, että (1) ohjauksen ja sen koulutuksen kehittämiseen olisi tulevaisuudessa suunnattava pitkäjänteistä rahoitusta. (2) Koulujen olemassa olevia instrumentteja, kuten työelämään tutustumisjaksoja tulisi hyödyntää nykyistä aktiivisemmin eri aloihin tutustumisessa ja sukupuolittuneiden ammattikäsitysten purkamisessa. (3) Huoltajien ja koulujen välinen yhteistyö tulee olla tiivistä TET-jaksojen sekä yhteishaun valintojen osalta. (4) Koulujen, nuorisotyön sekä työelämän yhteistyön kautta tulisi tehdä nuorille tutuiksi erilaisia elämäpolkujen mahdollisuuksia. (5) Sosiaalisen median kanavia tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin tiedon tuottamisessa nuorille koulutus- ja uravaihtoehdoista.

Purkutalkoot-hanke (2017–2019) on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Hankkeen loppuraportin luonnos julkaistaan kesäkuussa Otuksen verkkosivuilla. Lopullinen tutkimusraportti julkaistaan syksyllä 2019 valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa. Hankkeen loppuseminaari järjestetään 12.9.2019 opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Lisätietoja policy briefistä:

Tutkimusprofessori Tommi Hoikkala, Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, tommi.hoikkala(at)nuorisotutkimus.fi
Tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari, Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, sinikka.aapola-kari(at)nuorisotutkimus.fi
Tutkija Jenni Lahtinen, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr., jenni.lahtinen(at)otus.fi

Epätyypillistä valintaa lisäävät ja vähentävät tekijät

Hankkeen ensimäisessa Policy Briefissä tarkasteltiin epätyypillistä valintaa lisääviä ja vähentäviä tekijöitä. Saadut tutkimustulokset osoittavat, että ammatillisella toisella asteella nuorten hakeutumista omalle sukupuolelle epätyypilliselle alalle selittävät niin rakenteelliset, alueelliset, kuin yksilön omaan elämään liittyvät tekijät. Yksilötason tekijöistä tärkeiksi nousivat vanhempien koulutus- ja ammattiasema, ikään ja elämänvaiheeseen liittyvät tekijät, muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi sekä oma vapaa-ajan harrastuneisuus. Yhteistä nuorilla miehillä ja naisilla oli, että samaa sukupuolta oleva vanhempi oli merkittävä roolimalli, kun taas vastakkaisen sukupuolen vanhemman epätyypillinen valinta ei kannustanut nuorta epätyypilliseen valintaan. Myös perinteisiä käsityksiä tyttöjen ja poikien harrastuksista ylittävät vapaa-ajan aktiviteetit olivat yhteydessä sekä naisilla että miehillä epätyypilliselle alalle hakeutumiseen. Ikä puolestaan ennusti erityisesti miehillä epätyypillistä alavalintaa ja vanhemmat miehet hakeutuivat useammin epätyypilliselle alalle. Paikkakunnalta poismuutto kytkeytyi miehillä epätyypillisiin koulutusvalintoihin, samoin kuin työmarkkinoiden koko. Naisilla taas kotipaikkakunnan elinkeinorakenteella havaittiin olevan yhteyttä epätyypillisiin koulutusvalintoihin. Naisilla vanhempien koulutustason nousu vähensi epätyypilliselle alalle hakeutumista. Alla olevassa kuviossa on esitetty kootusti nämä tekijät.

Hankkeen tuottama Policy Brief on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. 

Ammatillisten koulutusvalintojen sukupuolittuminen ongelmana

Suomessa työmarkkinat ja nuorten koulutusvalinnat ovat vahvasti jakautuneet sukupuolen mukaan. Tilastojen perusteella naiset suuntautuvat miehiä selvästi useammin sosiaali- ja terveysaloille ja kasvatusaloille. Miehet puolestaan hakeutuvat naisia useammin teknisille aloille. Jakautuminen on eurooppalaisessa vertailussa suurta: koulutusvalinnat ovat Suomessa EU-maista vahvimmin eriytyneet sukupuolen mukaan ja työmarkkinat ovat viidenneksi sukupuolittuneimmat. Näin siitä huolimatta, että niin Suomessa kuin muissakin Pohjois-Euroopan maissa naisten koulutustaso on korkea ja työmarkkinoille osallistuminen on yleistä, syrjinnän vastaista lainsäädäntöä on kehitetty ja sukupuolten tasa-arvon on yleisesti nähty kehittyneen. (Smyth & Steinmetz 2008; Euroopan komissio 2009; European Institute for Gender Equality 2017.)

Sukupuolen perusteella tapahtuvan eriytymisen taustalla vaikuttavat yhteiskunnan rakenteiden ja alueellisten tekijöiden lisäksi muun muassa stereotyyppiset käsitykset sukupuolirooleista. Naisiin kohdistuu edelleen miehiä suurempia kulttuurisia odotuksia hoivasta, ja äidit kantavat yhä nykyäänkin suurempaa vastuuta työn ja perheen yhteensovittamisesta (mm. Närvi 2014). Historiallisen, jo maatalousyhteiskunnan aikana syntyneen ja hyvinvointi- ja palveluyhteiskuntaan siirtymisen vahvistaman jaottelun naisten ja miesten töistä ja koulutuksista voidaan näin ajatella olevan yhä voimissaan (Bergholm 2011; Lipponen 2006). Se on nähty ongelmalliseksi, koska sukupuolen mukaan eriytyneet koulutus- ja työmarkkinat ylläpitävät muun muassa naisten ja miesten välisiä eroja ansioissa ja eläkkeissä. Lisäksi ne saattavat aiheuttaa työvoimapulaa ammateissa, joissa yksi sukupuoli on hallitseva. (Euroopan komissio 2015.)

Nuorten kohdalla eriytyminen ja sen taustalla vaikuttavat tekijät ovat haitallisia, koska ne ohjaavat nuoria jo ennestään sukupuolittuneille aloille. Käsitykset sukupuolieroista välittyvät sosialisaation kautta jo pienille lapsille, jolloin vanhempien, koulutuksen, yhteisöjen ja median tavat esittää sukupuolta ohjaavat osaltaan nuorten koulutusvalintoja iässä, jossa sukupuolen ja identiteetin kytkös on erityisen voimakas (Bieri ym. 2016). Myös nuorten omat mielikuvat ammateista ja niiden sukupuolisidonnaisuudesta ovat merkityksellisiä nuorten tehdessä valintoja. Ammattikäsitysten syntyyn vaikuttavat sukupuoli-identiteetin, sukupuolirooleja koskevien käsitysten ja historiallisen kontekstin lisäksi minäkäsitykseen, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, koulumenestykseen ja -instituutioon, sosioekonomiseen asemaan ja mediaan liittyvät tekijät (Steinmetz 2012). Yhteiskunnan rakenteet ja alueelliset tekijät puolestaan tarjoavat ja rajoittavat nuorten mahdollisuuksia tehdä koulutukseen ja sen myötä ammattiin liittyviä valintoja.

Kirjoitus on osa hankkeen Policy Briefiä. Kirjoitus on luettavissa kokonaan täältä. 

Policy Brief: Tieto ja tuki nuorille auttaisivat purkamaan sukupuolittuneita koulutusvalintoja

Osana Purkutalkoot-hanketta julkaistaan kaksi erillistä Policy Brief -selvitystä. Niistä ensimmäisessä tarkasteltiin nuorten koulutusvalintojen sukupuolittumista ammatillisella toisella asteella ja nuorten epätyypillisiin koulutusvalintoihin kytkeytyviä tekijöitä. Alla johdattelua aiheeseen, joka on alunperin julkaistu täällä (klikkaa tätä tekstiä). Samasta osoitteessa löytyy myös hankkeen Policy Brief kokonaisuudessan.

Sukupuolittuneita koulutusvalintoja voidaan purkaa antamalla nuorille tietoa ja tukea toisinvalintojen mahdollistamiseksi

Suomalaisnuorten koulutusvalinnat ovat voimakkaasti sukupuolittuneita, ja sukupuolen mukaista eriytymistä tapahtuu erityisesti siirryttäessä perusasteelta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Toisen asteen koulutusaloista tekniikan ja liikenteen ala sekä luonnontieteen ala ovat vahvasti miesvaltaisia, kun taas sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, humanistinen- ja kasvatusala sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousala ovat vahvasti naisvaltaisia. Koulutusalojen sisällä sukupuolittuminen on kuitenkin vahvempaa kuin mitä tilastoista ilmenee. Jo perusasteella tulisi vaikuttaa nuorten mielikuviin eri ammateista ja niiden jakautumisesta sukupuolen mukaan, ja nuorille tulisi jakaa tietoa sukupuolittumisesta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen seurauksista. Näin entistä useammat nuoret voisivat tehdä aiempaa tiedostavampia koulutus- ja uravalintoja.

Purkutalkoot-hankkeessa saadut tutkimustulokset osoittavat, että ammatillisella toisella asteella hakeutumista omalle sukupuolelle epätyypilliselle alalle selittävät niin rakenteelliset, alueelliset kuin yksilön omaan elämään liittyvät tekijät. Yksilötason tekijöistä tärkeiksi nousivat vanhempien koulutus- ja ammattiasema, ikään ja elämänvaiheeseen liittyvät tekijät, äidinkieli sekä oma vapaa-ajan harrastuneisuus.

Toimenpiteiksi koulutuksen ja sen myötä alojen sukupuolittumisen purkamiseksi ehdotetaan:

1. Perusasteen koulutuksen aikana nuorille vahvistetaan näkemystä ja ymmärrystä, että missä tahansa ammatissa tai työtehtävässä voi toimia yksilöllisten valintojen mukaisesti sukupuolesta riippumatta. Nuorille ja heidän vanhemmille jaetaan enemmän tietoa sukupuolittumisesta syineen ja seurauksineen.
2. Kehitetään keinoja poikien koulutus- ja uranäkymien monipuolistamiseksi.
3. Alueellisen elinkeinoelämän ja koulujen strategista yhteistyötä stereotyyppisten ammattikäsitysten purkamiseksi vahvistetaan.
4. Tehostetaan tukea muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuville koulutus- ja uravalintojen tekemiseen.
5. Nuorten monipuolista ja sukupuolisidoksetonta vapaa-ajan- ja harrastustoimintaa tuetaan sekä koulujen kautta että koulujen ulkopuolella.

Suomalaiset työmarkkinat EU-maiden viidenneksi sukupuolittuneimmat

Suomalaiset työmarkkinat ja nuorten koulutusvalinnat ovat vahvasti sukupuolisegregoituneet. Eurooppalaisessa vertailussa koulutusvalinnat ovat Suomessa kaikkein vahvimmin sukupuolittuneet, ja työmarkkinat ovat EU-maiden viidenneksi sukupuolittuneimmat myös samoilta koulutusaloilta valmistuneiden miesten ja naisten työuria tarkasteltaessa,. On tutkittu, että erilaiset yksilö- ja mikrotason prosessit vaikuttavat yhdessä koulutusjärjestelmän sekä työmarkkinoiden institutionaalisten tekijöiden kanssa miesten ja naisten vinoutuneeseen jakaumaan eri toimialoilla. Sukupuolittuneisuus alkaa ilmetä jo lapsuudessa ja nuoruudessa, ja sitä on vaikea purkaa. Mm. vuoden 2016 Nuorisobarometrissä vastaajien toiveammatit osoittautuivat melko perinteisiksi. Erityisen jyrkkänä erottui jako naisenemmistöiseen terveyden ja hyvinvoinnin alaan sekä miesenemmistöiseen tietotekniikkaan ja ICT-alaan. Myös palvelualat jakautuvat ammattitoiveissa vahvasti naisenemmistöisiin ammatteihin, kuten henkilökohtaisiin palveluihin, ja miesenemmistöisiin suojelu- ja turvallisuusammatteihin.

Yhtenä keskeisenä syynä segregaatiolle on nähty stereotyyppiset sukupuolirooliodotukset eli naiseuteen tai mieheyteen liitetyt yleistävät luonnehdinnat. Stereotypiat ovat usein liioittelevia, ja ne säätelevät sukupuolille soveltuvaksi katsottuja rooleja. Kasvattajilla voi olla stereotyyppisiä sukupuolittuneita odotuksia mm. eri oppiaineiden osalta: esimerkiksi matematiikan ajatellaan soveltuvan hyvin pojille, kielten tytöille. Tällaisilla odotuksilla on herkästi itseään toteuttavan ennustuksen vaikutus: pojat saattavat odottaa menestyvänsä matemaattisissa aineissa, tytöt kielissä, ja tällöin he myös usein kehittyvät näissä aineissa paremmin, ja saavat niistä hyvää palautetta, joka vuorostaan innostaa opiskelemaan. Sama toimii myös toisin päin, eli alhaiset odotukset tietyn aineen osaamisesta voivat johtaa heikompaan menestykseen ja siten yhä heikkenevään luottamukseen omasta osaamisesta. Tätä prosessia kutsutaan oppijaminäkuvan muodostumiseksi; tutkimuksissa on havaittu sen muodostuvan jo koulun alaluokilla, ja sen on havaittu olevan monesti varsin pysyvä.

Aapola-Karin (2008) mukaan sukupuolistereotypiat ovat erityisen haitallisia nuorille, jotka suunnittelevat koulutus- ja uravalintojaan: nuori voi hylätä jonkin itseä kiinnostavan alan siksi, ettei sitä katsota hänen sukupuolelleen sopivaksi. Stereotypioiden muuttaminen on haasteellista, koska ne ovat rakentuneet pitkän ajan kuluessa, ja vaikuttavat ‘pinnan alla’ yksilöiden ja yhteisöjen tiedostamattomina asenteina ja käytäntöinä sekä näkyvissä, itseään vahvistavina, esimerkiksi tiettyjen koulutusalojen mainoskuvissa tai vaikkapa opinto-ohjauksen oppimateriaaleissa. Sukupuolistereotypioihin vaikuttaminen edellyttääkin mikro- ja makrotason toimenpiteitä politiikkaohjelmista nuorten osallistamiseen ja koulutuskäytäntöjen uudistamiseen sekä yksilöiden toimijuuden tukemiseen.   

Sukupuolistereotypioiden merkityksestä nuorten ammattikäsityksissä ja koulutusvalinnoissa on vain vähän tutkimustietoa, vaikka koulutusvalintoja ja niitä tukevaa ohjausta on tutkittu laajalti. Suurimman huomion näissä tutkimuksissa ovat usein saaneet koulutusvalintoja koskevat sekä erityisesti tietyille aloille hakeutumiseen vaikuttavat institutionaaliset järjestelyt. Kuitenkin opintojen ohjauksen sukupuolittuneista käytännöistä on tutkimustietoa. Myös ammatillisen koulutuksen opettajien ja oppilaiden asenteita sekä opetuskäytäntöjä on tutkittu jonkin verran. Vähemmälle huomiolle keskustelussa ovat jääneet koulutusinstituutioiden ulkopuolelle jäävät tekijät, kuten nuorten kaverisuhteet, harrastukset, alueelliset perinteet ja muut kulttuuriset ilmiöt (esimerkiksi maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä koskevat skriptit eli käsikirjoitukset, jotka muotoilevat nuorten toimijuutta).

Peruskoulun yhdeksännellä luokalla toteutettava yhteishaku merkitsee nuorille merkittävää siirtymää ja institutionaalista jakoa väylällä, joka realisoituu myöhemmin työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutena. Yksilötasolla siirtymät eivät ole välttämättä vahvasti tulevaisuusorientoituneita valintoja, vaan nousevat usein nykyhetken lähtökohdista. Nuorten näkökulmasta yhteishaku saattaa kuitenkin jäsentyä risteyskohtana, joka merkitsee paitsi koulutukseen ja työuraan, myös koko elämään ja tulevaisuuteen liittyvää valintaa. Nuoret saattavat herätä kysymään itseltään: Kuka minä olen tyttönä/poikana/tulevana työntekijänä? Mitä minä elämältäni haluan? Mitä minä osaan, haluan oppia ja missä voin onnistua? Entä mitä maailma voi minulle tarjota? Näitä kysymyksiä nuoret peilaavat ammattikäsityksiinsä ja heidän ulottuvillaan oleviin opintopolkuihin. On esitetty näkemyksiä, että monien nuorten kannalta koulutus- ja uravalintojen pohdinta alkaa liian myöhään, ja opinto-ohjauksen ammatillisia valintoja tukevia sisältöjä tulisi aikaistaa nykyisestä.

Perus- ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa koulutusvalintojen syntymiseen vaikuttavat erilaiset alueellisiin, sosioekonomisiin, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, koulumenestykseen ja -instituutioon sekä sukupuoli-identiteettiin ja minäkäsitykseen liittyvät tekijät, unohtamatta sosiaalista mediaa. Nämä kaikki välittävät ammatteihin liittyviä sukupuolittuneita käsityksiä ja arvostuksia ja rakentavat osaltaan valintojen avaruutta nuorten elämismaailmoissa. Myös vertaisryhmän mielipiteillä ja odotuksilla on merkitystä. Esimerkiksi Hoikkalan ja Pajun (2013) tuoreessa yhdeksäsluokkalaisia koskevassa tapaustutkimuksessa tutkimusluokan oppilaat jakautuivat opinto- ja kaverisuuntautuneisiin nuoriin (“viihderyhmäläiset”), joiden suhde koulutukseen ja ammatinvalintaan poikkesi toisistaan. Olennaisinta viihderyhmäläisille oli välttää pitkää opiskelua ja edetä nopeasti töihin käytännöllisen ammatillisen opiskelun kautta. Suorittavaa työtä tekevien isien poikien keskuudessa ei ollut soveliasta tavoitella hyvää opintomenestystä, mutta tytöt saattoivat niin tehdä, koska he tiedostivat, että vain siten voi päästä halutulle opintoalalle (esim. kauneusala). Ryhmäilmiöiden lisäksi huomio kiinnittyy suomalaisten feminiinisyyksien ja maskuliinisuuksien piirteisiin: miksi tyttöjen voi olla helpompaa yhdistää opiskelu- ja kaveri-orientaatio ja toisaalta, ovatko teoreettisen suuntautumisen ja lukemisen kulttuurin käytännöt monien nuorten miesten vertaissuhteiden näkökulmasta ongelmallisia? Nämä kysymykset on tärkeä ottaa huomioon kun pyritään purkamaan segregaatiota koulutuksessa ja työmarkkinoilla.

Purkutalkoot-hanke tarjoaa laaja-alaisen näkökulman ammattialojen sukupuolittuneisuuden monisyisten mekanismien ymmärtämiseksi. Sen etuja ovat monipuolinen ymmärrys ammattikäsityksiin liittyvistä tekijöistä aina koulutusjärjestelmän rakenteista ja käytännöistä kulttuurisiin tekijöihin ja nuorten elämismaailmoihin. Hanke tutkii sukupuolittuneisuutta meta-analyysilla aiemmista tutkimuksista ja toimenpiteistä sekä tasokkailla laadullisilla aineistoilla nuorten ammattikäsityksistä ja koulutusvalinnoista, joita täydennetään kyselyaineistoilla ja koulutus- ja työmarkkinatilastoilla. Näiden pohjalta tuotetaan suosituksia ja kehittämistoimenpiteitä yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa.